Andaras Kitti (19.2.1844-17.3.1926) Utsjoen Outakoskelta oli yksi keskeisimmistä Samuli Paulaharjun kansantieteellisen tutkimuksen asiantuntijalähteistä saamelaisalueella. Kitti erityisesti antoi tutkimuksille pohjaa saamelaisen tähtitaivaan selvittelyissä. Tähtien tarkkailulla oli ennen ja Kitinkin aikoina huomattava käytännön merkitys paitsi meteorologisen ja muun ennustamisen kannalta erityisesti ajan määrittämisessä: tähtitaivas oli kaamoksen ja pimeiden öiden kello.
Näin Andaras kertoili Samuli Paulaharjulle: ”Nieida käreg (Seulaset, Plejadit)… niistä katsotaan aikaa, ne on melkein laella puoliyön aikaan. Aamuyöstä ne laskeutuu maan rajalle. Oaggug (Aaronin sauva) ja Jakta (todennäköisesti Kallanpojat) ovat niinkuin punnitsemislaitteita, jotka punnitsevat taivaan menoa ja avaruutta, jota enemmän yö kuluu, sitä enemmän alkaa painaa vaakaa ja se kallistuu toiselle puolelle. Jaktan tähet pysyvät pystyssä, ja Oaggug kallistuu. Ne ilmaa punnitsevat. Kun tulee pimeämmäksi, niin ilma tulee raskaammaksi.”
Selonteossaan Andaras Kitti tulee samalla nimittäneeksi Plejadit nimellä Nieida käreg (ilmeisesti kirjoitusasu on tuon ajan ortografian mukaista) eli Neitokäräjät. Tämä kansainvälisesti hyvin tunnettu avoin tähtijoukko on saanut paljon erilaisia nimiä ja kansanperinteen tulkintoja, joten Kitin kertoma nimi ja tähtien tulkinta on yksi, mutta samalla keskeinen tähtitaivaan kohteen saamelaisnimike ja tulkinta, joka rikastuttaa saamelaisen tähtitaivaan perinnetietoutta. ”Nieida käreg” on nyttemmin nähtävillä taiteilija Brita Turusen maalauksellisena saamelaistulkintana Utsjoen Ailigas-talossa.
Arktinen Aikavaellus 