Arktisen Aikavaelluksen esittely:

Tämän vaellusreitin Utsjoen tunturimaastoon on tuottanut Ochejoga Utsjoen Ursa ry. Sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa ovat avustaneet myös Aikavaellus ry ja Metsähallitus. Hankkeen on rahoittanut Lapin Leader (EU) / ELY keskus. YLE Egeneland tuottama esittely reitistä löytyy tästä linkistä.

Tervetuloa vaeltamaan Utsjoen tunturipoluille ja luonnonhistorian tarinoihin

Aikavaellus vie vaeltajan tunturipoluille, luonnon keskelle – mutta samalle se vie hänet aikajanalle, vaeltamaan läpi aikakausien. Jokainen metri polulla vie vaeltajan miljoona vuotta ajassa eteenpäin, tai taaksepäin.

Aikapisteestä toiseen vaeltaessamme tutustumme Maan menneisiin aikoihin, eliökunnan kehittymiseen, Maan ja Aurinkokunnan syntyyn, ja koko maailmankaikkeuden kehitykseen. Miten maailma onkaan muuttunut aikojen kuluessa, ja miten se yhä muuttuu! Me vaellamme ajassa.

Vaellusreitti alkaa Utsjoen keskuskoulun takaa

Polku nousee jyrkästi Annagurra vaaralle. Matkalla kuljemme ohi dinusaurusten aikakauden, suuren sukupuutto-ajan, hiilikauden ja selkärankaisten maaeläinten ilmestymisen maapallon lajistoon. Annagurran nuotiopaikan vierellä olemme käyneet historiaa taaksepäin noin 500 miljoonaa vuotta, ja olemme nyt Kambrikauden räjähdyksen kohdalla. Tässä on hyvä pitää tulistelutauko

Reitti jatkuu Johtalanvarrin ja Vuolleseavttet varrin kautta Heargevarrin (Härkävaaran) nuotiopaikalle. Tämän reitin varrelle ohitamme ne ajankohdat missä Lapin tunturit syntyvät, ja kaksi kertaa kohtaamme myös sellaisia aikoja missä koko Maa-planeetta on jään peitossa. Vuolleseavttet varrin rinteellä ohitamme myös ajankohdan missä Aurinkokunta ja Maa-planeetta syntyvät.

Härkävaaran nuotiopaikalta polku jatkuu purolaaksoa pitkin alas Kirkkotuville. Maantien varressa saavumme historian aikajanalla kohtaan missä koko linnunratamme on muodostumassa.

Aikavaellusreitti laskeutuu vaaralta alas maantien varteen kirkkotupien kohdalla

Maantienvarressa informaatiotaulu ja viitat ohjaavat aikavaellusreiteille

Kirkkotuvilta vaelluspolku jatkuu edelleen aikajanalla taaksepäin, nyt pitkin kosmisen historian aikajanaa. Vaellamme kohti Badjeseavttetvarria. Noin kilometrin päässä Kirkkotuvilta ylitämme puron kahlaamon kohdalla.

Vaellus jatkuu huimissa näköaloissa Badjeseavttet vaara-alueen yli

Kuljemme edelleen läpi kosmisen kehityksen, aina alkuräjähdyksen hetkelle asti. Aikajanalla tämä vastaa noin kuuden miljardin vuoden pituista aikaa, jonka aikana laajeneva maailmankaikkeus muokkaa ainetta ja tuottaa siitä vähitellen uusia suuria rakenteita – tähtiä, planeettakuntia, galakseja, galaksijoukkoja ja niiden superjoukkoja.

Alkuräjähdykseen, ajan alkuun ja aikavaelluksemme päätepisteeseen pääsemme Nammajävrin nuotiopaikalle ja kodalle saavuttaessa.

https://www.facebook.com/OhcejogaUtsjoenUrsaRy

Viimeisimmät artikkelit

Avaruussään uhkiin varautuminen

https://www.varmuudenvuoksi.fi/aihe/logistiikka/554/avaruussaan_uhkiin_varaudutaan_yhteishankkeella Voimakkaat maahan vaikuttavat aurinkomyrskyt ovat erittäin harvinaisia. Jos sellainen kuitenkin osuisi tänne, sillä voisi olla vaikutuksia moniin suomalaisellekin yhteiskunnalle elintärkeisiin toimintoihin. Jotta avaruussään uhkiin osattaisiin varautua kunnolla, on tiedettävä, mitä ne tarkalleen ovat. Sen selvittämiseksi käynnistettiin Avaruusmyrskyt, niiden vaikutukset ja varautuminen -yhteisprojekti osana Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelmaa.

Satellihttasajádatdieđu dálá dilli ja ovdánanoidnosat

Satellihttasajádatdiehtu lea fuolahussihkkarvuođa dáfus kritihkalaš teknologiija, man buvttadeamis Eurohpás háliidit leat iešbirgejeaddjit. Galileo lea Eu:a oamastan áidna siviilavirgeoapmahaččaid hálddašan satellihttasajádatdiehtovuogádat. Dan ruhtadeapmi boahtá EU:a gomuvuođa doaimma bušeahtas ja dan geavaheamis mearridit buohkat lahttoriikkat oktasaččat. Satellihttasajádatdieđu atnin ávkin lea lassánan garrasit jagi 1995 rájes, goas amerihkálaš GPS olahii dievas doaibmanortnega. 2010-logus GPS báldii leat huksejuvvon molssaevttolaš … Jatka artikkeliin Satellihttasajádatdieđu dálá dilli ja ovdánanoidnosat

Satelliittipaikannus yhä laajemmin käytössä – onko häiriöihin varauduttu riittävästi?

https://www.varmuudenvuoksi.fi/aihe/huoltovarmuus/570/satelliittipaikannus_yha_laajemmin_kaytossa_-_onko_hairioihin_varauduttu_riittavasti Yhä useampi toimiala pohjaa toimintansa satelliittien avulla saatuihin paikannus- ja aikatietoihin. Näitä tietoja välittävät GNSS-palvelut ovat häiriöalttiita ja siksi niiden mahdollisiin häiriöihin pitää varautua ajoissa ja entistä paremmin. Tietoa riskeistä ja vinkkejä varautumiseen löytyy Huoltovarmuuskeskuksen teettämästä selvityksestä.

Satelliittipaikannuksen nykytila ja kehitysnäkymät

Satelliittipaikannus on huoltovarmuuden kannalta kriittinen teknologia, jonka tuotannossa Euroopassa halutaan olla omavaraisia. Galileo on EU:n omistamana ainoa siviiliviranomaisten hallinnoima satelliittipaikannusjärjestelmä. Sen rahoitus tulee EU:n avaruustoiminnan budjetista ja sen käytöstä päättävät kaikki jäsenmaat yhteisesti. Satelliittipaikannuksen hyödyntäminen on kasvanut voimakkaasti vuodesta 1995 lähtien, jolloin amerikkalainen GPS saavutti täyden toimintakunnon. 2010-luvulla GPS:n rinnalle on rakennettu vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä (GNSS), … Jatka artikkeliin Satelliittipaikannuksen nykytila ja kehitysnäkymät

Lisää artikkeleita