Galileo – satelliittipaikannus

https://www.traficom.fi/fi/satelliittipaikannuksen-nykytila-ja-kehitysnakymat

Satelliittipaikannuksen nykytila ja kehitysnäkymät

Satelliittipaikannus on huoltovarmuuden kannalta kriittinen teknologia, jonka tuotannossa Euroopassa halutaan olla omavaraisia. Galileo on EU:n omistamana ainoa siviiliviranomaisten hallinnoima satelliittipaikannusjärjestelmä. Sen rahoitus tulee EU:n avaruustoiminnan budjetista ja sen käytöstä päättävät kaikki jäsenmaat yhteisesti.https://www.youtube-nocookie.com/embed/onIax_vW9bQ

Satelliittipaikannuksen hyödyntäminen on kasvanut voimakkaasti vuodesta 1995 lähtien, jolloin amerikkalainen GPS saavutti täyden toimintakunnon. 2010-luvulla GPS:n rinnalle on rakennettu vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä (GNSS), jotka mahdollistavat yhä kehittyneempien sovellusten ja toimintatapojen rakentamisen. Teknologiariippuvuus tuo kuitenkin mukanaan myös haasteita ja riskitekijöitä etenkin turvakriittisten järjestelmien toiminnalle.

https://youtu.be/onIax_vW9bQ

Sijainti- ja aikatieto osana jokapäiväistä toimintaa

Tarkka ja luotettava sijaintitieto on olennainen osa erimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien kehitystä. Satelliittipaikannusta voidaan hyödyntää kaikissa liikennemuodoissa maalla, merellä ja ilmassa. 

Satelliittipaikannusjärjestelmiä (GNSS) hyödynnetään muillakin teollisuuden aloilla: Pankki-, energia- ja televerkot käyttävät GNSS-signaaleista saatavaa hyvin tarkkaa aikatietoa järjestelmien eri osien synkronointiin, logistiikkayritykset optimoivat kaluston käyttöä sijaintitiedon perusteella ja mobiilisovellukset tarjoavat käyttäjille aikaan ja paikkaan sidottuja viihdepalveluita.
Satelliittipaikannuksen käyttäjät vaihtelevat yksittäisistä kansalaisista kokonaisiin logistiikkajärjestelmiin ja rakennetun infrastruktuurin turvajärjestelmiin. Sijainti- ja aikatiedon saaminen mielletään itsestään selviksi asioiksi, niistä on tullut lähes luonnonvakioita.

Satelliittipaikannukseen on vaihtoehtoja

Satelliittipaikannuksen peruspalveluita ovat kaikille avoimet sijainti- ja aikatiedot. Tällä hetkellä peruspalvelua tuottaa maailmanlaajuisesti neljä eri GNSS-järjestelmää: Galileo, GPS, GLONASS ja BeiDou. Kaikkien järjestelmien palvelut toimivat samalla periaatteella, mutta niiden suorituskyvyissä on jonkin verran eroa johtuen kunkin järjestelmän käyttämistä teknologiaratkaisuista.

GNSS-järjestelmien vertailu taulukkomuodossa. 4 saraketta ja 5 riviä.
Kuva 1. GNSS-järjestelmien vertailu

Yllä olevassa taulukossa vertaillaan eri GNSS-järjestelmiä ja niiden peruspalveluiden suorituskykyä avoimessa maastossa. Usein käyttäjä on kuitenkin rakennetussa ympäristössä, jolloin toimintaolosuhteet satelliittipaikannukselle muuttuvat haastavammiksi. Mikä on GNSS-järjestelmien suorituskyky kaupunkien urbaaneissa kanjoneissa, metsissä ja muissa taivasnäkyvyydeltään rajallisissa paikoissa? Aiheesta on tehty useita tutkimuksia, mutta yksiselitteistä vastausta ei voida antaa. 

Miten toimintaympäristö vaikuttaa sijaintiedon tarkkuuteen?

Kriittisin tekijä sijaintitiedon tarkkuudelle on käyttäjän vastaanottimen näkemien satelliittien lukumäärä ja niiden välittämien vääristymättömien GNSS-signaalien saatavuus. Sijaintitiedon selvittämiseksi tarvitaan GNSS-signaali vähintään neljästä satelliitista samanaikaisesti. Esteitä sisältävässä ympäristössä satelliittien saatavuus heikkenee taivasnäkymää varjostavien elementtien vuoksi. Käytettävissä olevien satelliittien lukumäärän kasvattaminen parantaa todennäköisyyttä hyvälaatuisen sijaintitiedon saamiseen. Paras suorituskyky saavutetaankin rakentamalla useamman GNSS-järjestelmän satelliitteja yhtäaikaisesti käyttävä vastaanotin.

Satelliittien saatavuuden lisäksi sijaintitiedon tarkkuuteen vaikuttavat oleellisesti erilaiset vääristymät ja radiohäiriöt GNSS-signaaleissa. Urbaaneissa olosuhteissa rakennettu infrastruktuuri ja ympäröivät sähköiset laitteistot ovat yleisiä häiriölähteitä. Erilaiset pinnat aiheuttavat GNSS-signaalien heijastumia ja monitie-etenemistä. Myös ilmakehän eri kerrosten ominaisuudet, kuten ionosfäärin aktiivisuus, aiheuttavat vääristymiä signaaleihin.

Useamman eri taajuusalueen käyttö GNSS-signaalien lähetyksessä parantaa järjestelmien häiriösietoisuutta ja mahdollisuutta korjata signaalivääristymiä vastaanottimissa. Monitaajuista GNSS-signaalia siviilikäyttöön tuottaa toistaiseksi vain Galileo-järjestelmä. Myös GPS-järjestelmä on siirtymässä useamman taajuuden käyttöön signaloinnissa vähitellen, kun sen satelliitteja korvataan seuraavan sukupolven laitteilla.

Onko suorituskyvyn rajat jo saavutettu?

Yhä vaativammat sovelluskohteet tarvitsevat yhä parempaa tarkkuutta. Perinteisestä metriluokan paikannustarkkuudesta on alkanut tulla pullonkaula sovelluskehityksessä muun ympäröivän teknologian suorituskyvyn parantuessa. Toiminta- ja turvallisuuskriittiset järjestelmät vaativat suurta luotettavuutta ja häiriösietoisuutta.

Kasvaneet odotukset suorituskyvylle huomioitiin, kun Galileon kehitys aloitettiin Euroopassa 2000-luvun loppupuolella. Tehdyillä teknologiavalinnoilla, kuten satelliittisignaalin lähettämisellä kahdella eri taajuudella, haettiin parannusta tunnistettuihin haasteisiin olemassa olevien GNSS-järjestelmien hyödyntämisessä. Euroopassa päädyttiin avoimuuteen myös muiden kuin peruspalveluiden tarjoamisessa. Tämän ansiosta Galileo tarjoaa laadukkaiden peruspalveluiden lisäksi erityispalveluita neljässä eri kategoriassa.

Tarkkuuspalvelu (HAS)

High Accuracy Service (HAS) -palvelu tuottaa käyttäjälle sijaintitiedon noin 20 cm:n tarkkuudella. Korkean tarkkuuden sijaintitieto mahdollistaa entistä vaativampien sovelluskohteiden toteuttamisen. Esimerkiksi autonomisten ja etähallittavien työkoneiden käyttö hyötyy merkittävästi palvelun tarjoamasta korkeammasta tarkkuudesta.

Todennuspalvelut (OS-NMA ja CAS)

Peruspalveluiden luotettavuutta parantamaan Galileo tarjoaa eritasoisia todennuspalveluita, joilla tarvittaessa voidaan varmentaa, että vastaanotetut GNSS-signaalit todella tulevat Galileo-satelliiteista. Sekä kaikille avoin todennuspalvelu OS-NMA (Open Service Navigation Message Authentication) että kaupallinen todennuspalvelu CAS (Commercial Authentication Service) perustuvat salattuun satelliittisignaaliin. Tällä vaikeutetaan kolmannen osapuolen aiheuttamaa signaalien väärentämistä ja harhauttamista.

Viranomaispalvelu (PRS)

Galileon julkisesti säännellyn satelliittipalvelun (Public Regulated Service, PRS) eli viranomaispalvelun on tarkoitus tuottaa sähköisesti ja toiminnallisesti varmistettua, jatkuvaa sijainti- ja aikatietoa EU:n jäsenvaltioille elintärkeisiin toimintoihin kaikissa olosuhteissa – myös kriisitilanteissa. Tällaisia käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi teleyritykset, pankit, erilaiset liikenteen ja logistiikan toimijat, poliisi, pelastustoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja tulli.

Tuki maailmanlaajuiselle etsintä- ja pelastuspalvelulle (SAR)

Galileo-satelliitteihin on rakennettu tuki maailmanlaajuista Cospas-Sarsat-hätäsignaalijärjestelmää varten. Galileon SAR-pelastuspalvelu pystyy toimittamaan hätäsignaalin lähettäjälle kuittauksen siitä, että signaali on vastaanotettu pelastuskeskuksessa. Näin hätäviestin lähettäjä saa varmuuden siitä, että pelastustoimet ovat käynnistyneet. Galileon SAR-palvelun käyttöön tarvitaan erityinen hätälähetin, joka aktivoidaan hätätilanteessa.

Sovellusmahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa

Nykyisten GNSS-järjestelmien tarjoama muutaman metrin sijaintitiedon tarkkuus riittää hyvin moniin perinteisiin sovelluksiin kuten karttanavigointiin ja logistiikkajärjestelmien tavaranseurantaan.

Kehittyneet sovellukset kuten laitteiden autonominen liikkuminen vaativat sovelluksesta riippuen alle metrin sijaintitiedon tarkkuutta. Avoimessa maastossa Galileon kehittyneet peruspalvelut ja uusi tarkkuuspalvelu pystyvät hyvinkin vastaamaan näihin vaatimuksiin.

Kaupunkimaisissa olosuhteissa vaatimukset sijaintitiedon tarkkuudelle kasvavat edelleen ja toisaalta satelliittipaikannuksen toimintaympäristö vaikeutuu huomattavasti. Luotettavan, alle metrin sijaintitiedon tarkkuuden saamiseksi urbaaneissa katukuiluissa ja muissa vastaavissa ympäristöissä tarvitaan käytännössä GNSS-järjestelmien tueksi muita menetelmiä kuten televerkkoihin tukeutuvaa paikannusta tai erilaisista sensoreista koottavan informaation hyödyntämistä.

Sisätiloissa satelliittipaikannus ei toimi, koska taivaalta tulevat radiosignaalit ovat liian heikkoja läpäisemään rakennusten kattorakenteita. Sovellusten käytettävyyden kannalta olisi kuitenkin keskeistä löytää keino saumattomaan siirtymään ulko- ja sisätilapaikannuksen välillä.

GNSS-järjestelmien tuottama aikatieto riittää tarkkuudeltaan hyvin esimerkiksi pankki- ja energiasektorin järjestelmäosien synkronointiin. Televerkkojen alati kasvavat tiedonsiirtonopeudet vaativat tiukempaa aikasynkronointia verkon osien välillä ja selvästi hyötyvät GNSS-järjestelmien kehityksestä.

Toiminta- ja turvakriittisissä sovelluskohteissa teknologiaan tukeutuminen pienentää inhimillisen virheen mahdollisuutta, mutta toisaalta kasvattaa järjestelmähäiriön aiheuttamaa riskiä. Galileon todennuspalvelut tuovat kaikkien käyttäjien saataville mahdollisuuden satelliittipaikannuksen luotettavuuden varmistamiseen ja mahdollisten pahantahtoisten häirintäyritysten tunnistamiseen.

Kokonaisuudessaan satelliittipaikannuksen tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset: GPS:n rinnalle rakennettujen vaihtoehtoisten järjestelmien hyödyntäminen yleistyy vauhdilla, palveluiden suorituskyky on parantunut ja GNSS-järjestelmien merkittävyys on tunnistettu, mikä lupaa resursseja niiden ylläpidolle ja kehitykselle myös jatkossa.

BLOGIN KIRJOITTAJA

Tero Vihavainen toimii erityisasiantuntijana Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksessa.

Twitter: @VihavainenTero (Ulkoinen linkki)

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/tero-vihavainen-92171435/ 

Utsjoen seita

”Utsjoen seitakivi http://www.lomatarppi.fi/docs/mokkikirja/utsjoen_seitakivi.pdf · PDF tiedosto

Seita (saamelaiskielillä siedi) on saamelaisessa muinaisuskossa pyhä paikka, uhripaikka. Seitoja olivat esimerkiksi epätavalliset kalliomuodostelmat, jättimäiset kivikasat, isot luonnonkivet tai pystytetyt kivet. Seitakivet ovat usein helposti tunnistettavia poikkeuksellisen muotoisia tai kookkaita kallionlohkareita, joskus lähitienoon ainoita kiviä. Joskus on käytetty myös puupaaluja. Seidoille uhrattiin erilaisia luonnontuotteita, kuten lihaa tai kalaa, jotta ne antaisivat uhraajalle elinkeino-onnea. Saamelaisten suhde seitoihin oli vastavuoroinen, sillä kumpaakin osapuolta saattoi kohdata rangaistus, jos keskinäinen sopimus rikottiin.

Tämä seitakivi on Utsjoen rannassa aivan kylän keskustassa.


Aja ensin Utsjoen terveyskeskuksen pihaan. Parkkeeraa auto terveyskeskuksen taakse parkkipaikalle ja kävele terveyskeskuksen pohjoispäädystä kohti rantaa.



Kulje rannassa kohti ylävirtaa, löydät vanhan pumppukopin ja siitä jatkat vielä hiukan ylävirtaan.



Rannassa on vaatimattoman näköinen seitakivi. Työnnä kätesi koloon, löytyykö euroja, vieheitä vai jotain muuta
.



Seidalle uhratut lahjat olivat usein poron tai peuran sarvia. Seita teki eräänlaista veronkantoa, sillä se kokosi pyydystyskauden ensimmäiset antimet. Seita-kultin myöhempään vaiheeseen kuuluvat raha-, viina- ja tupakkauhrit, joita on dokumentoitu 1800-luvulta. Metsä- ja kalaonnen takaamiseksi seidoille tehtiin uhrilupauksia, joita vahvistettiin varoitustarinoin. Lupaukset saatettiin myös joikata.
Seitojen palvonta alkoi vähentyä 1600- ja 1700-luvuilla. Kirkolliset ja maalliset tahot tuhosivat seitoja, sillä ne olivat kristinuskon käsityksen mukaan epäjumalanpalvelusta. Ensimmäisenä hävisivät suuret yhteisölliset uhrit, sillä niiden uhraamista oli vaikea pitää salassa. Yksilöllinen palvonta jatkui kuitenkin vielä pitkään kristinuskon tulonkin jälkeen. Merkkejä uhraamisesta on vielä 1900-luvultakin, ja palvonta jatkui ainakin maailmansotien väliseen aikaan ja ehkä jopa 1950-luvulle saakka.”


Kuvat ja teksti: http://www.lomatarppi.fi/docs/mokkikirja/utsjoen_seitakivi.pdf · PDF tiedosto

Galileosta Galileoon

Galileo Galilei (15. helmikuuta1564PisaFirenzen herttuakunta – 8. tammikuuta1642ArcetriToscanan suurherttuakunta)[1] oli italialainen tähtitieteilijäfilosofi ja fyysikko. Hänen merkittävimmät saavutuksensa liittyvät tieteellisen menetelmän kehitykseen aristoteelisesta nykyiseen muotoonsa. Häntä on kutsuttu tieteen, klassisen fysiikan ja tähtitieteen isäksi.” (Lainaus Wikipediasta)

Vuonna 1616 Galilei meni Roomaan puolustamaan näkemyksiään Maan kiertämisestä Auringon ympäri kirkon silloisille valtaapitäville. Mutta kardinaali Bellarmine toimittikin hänelle inkvisition käskyn, että hän ei saa puolustaa ajatusta Maan liikkumisesta Auringon ympäri. Vallallahan oli vuosituhantinen näkemys Maasta kaikkeuden keskuksena, joten Auringonkin kuului kuuliaisesti kiertää Maata muiden taivaankappaleiden tavoin. Erityisesti katolinen kirkko kantoi suurta huolta tästä uskontoonkin varsin sopivasti istuvasta näkemyksestä, joten Galileo Galilein saamaa tuomiota pidettiin pitkään varsin tarpeellisena. Vasta 1900-luvun loppupuolella katolinen kirkko vapautti Galileon kaikista inkvisition langettamista tuomioista myös hänen kirjallisuuttaan koskien.

Mutta nyt 400 vuotta myöhemmin vuonna 2016 Galileo astui uuteen rooliinsa satelliittipaikannusjärjestelmänä: ”Galileo on maailmanlaajuinen, Euroopan unionin (EU) johtama, ESA:n (Euroopan avaruusjärjestö) rakentama ja ainoa siviilihallinnassa oleva satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), joka koostuu toistaiseksi 23 operatiivisesta, maata kiertävästä satelliitista ja maassa sijaitsevista operointi- ja monitorointikeskuksista. Galileo-hankkeen ensimmäisen sukupolven satelliittien tavoitemäärä on 30. ” (lainaus Wikipediasta)

Vuonna 2021 tammikuussa rekisteröitiin runsaat 1,8 miljardia Galileo-paikannusta käyttävää järjestelmää. Niinpä Arktinen aikavaelluskin on mitannut polkunsa strategiset koordinaatit Galileota käyttäen.

ARKTISEN AIKAVELLUKSEN GALILEO-KOORDINAATIT

N:oTauluTaulun paikkaKoordinaatit NKoordinaatit E
12-taulu, polun aloituskoulu, valaistu polku69,895627,0117
21-tauluvalaistu polku69,895227,0111
31-tauluvalaistu polku69,895027,0111
4Andaras-taulutvalaistu polku69,894727,0115
51-tauluAnnakurran polku69,894027,0072
61-tauluAnnakurran polku69,894027,0024
72-tauluKalgulammen kota69,894426,9920
81-tauluJohtalanvaaran polku69,899126,9814
92-taulu, aurinkokunnan syntySeitikkovaara, polku69,878726,9666
102-taulu, galaksitkirkon parkkipaikan luona69,862127,0049
112-taulu, Big BangNammajärvet, kota69,826526,9225
12HärkävaaraTulistelupaikka69,860026,9523
13KahluupaikkaAlaseitikkojoki69,857726,9875
14Hautausmaaparkkipaikka69,858427,0055

Tarkoituksemme on kehittää verkkosivuillemme kattava sivusto tästä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmästä, mutta sitä odotellessamme tässä tällainen alkuviritelmä nähtäväksi. Juhani H-h

Teräshangilla Nammajärville

Huhtikuun päivien auringonpaiste ja yöpakkaset ovat tehneet tällekin vuodelle mahdollisuuden astella jalan pitkin lumista tunturipaljakkaa liki mielin määrin suuntaan jos toiseen ja paikkaan jos toiseenkin – jopa Nammajärvien kodalle saakka. Arktisen aikavaelluksen kosmisen historian alkupisteessä Aurinko maalailee maisemaa häkäisevään hohteeseen, joka näyttää houkuttelevan liikkeelle ihmisiä myös suksin ja ”peltipailakoin” – jäljistä päätellen runsaamminkin.

Nammajärvien kota

Universumimme syntyyn liittyvää kertomaa on kulkijan hyvä katsoa kodan läheisyyteen pystytetystä alkupossahdusta esittelevästä taulusta samalla, kun kodassa kahvipannu kuumenee retken riemuksi.



Egenland ja Arktinen aikavaellus

Hei Egenland-ystävä,Tässä ennakkotietoa Egenlandin 4. kaudesta. En tiedä kuinka innokkaasti siellä on odoteltu – me toimituksessa ainakin olemme todella innoissamme emmekä malta odottaa, että kaikki vihdoin pääsevät tutustumaan näihin mahtaviin kohteisiin!

Uuden kauden videot tulevat katsottaviksi Areenaan pääsiäisen alla 26.3. Lähetämme linkit videoihin julkaisun jälkeen. Tiedätte siis, mitä katsoa pääsiäisenä! 🙂

Poikkeuksena ja ennakkomaistiaisena jo aiemmin julkaistaan helmikuussa 2020 Kuopiossa kuvattu Finland Ice Marathon -tapahtuma. Sen video tulee katsottavaksi jo 26.2., tämän vuoden virtuaalitapahtuman alla. 

Tuon mainion talvitapahtuman jälkeen meidän oli tarkoitus jatkaa kuvauksia pitkin kevättä, mutta me kaikki tiedämme, kuinka kävi. Egenlandiin maailmantilanne vaikutti niin, että tuotantoon tuli puolen vuoden tauko. Mutta onneksi pääsimme kuitenkin kuvaamaan elo-syyskuussa. Nyt meillä on aivan fantastiset uudet kohteet ja ihmiset mukana. Lämmin kiitos siis vielä näin poikkeuksellisena aikana upeasti onnistuneesta yhteistyöstä!

Televisiojaksot tulevat ulos Teema&Fem-kanavalla 31.5. alkaen , sopivasti matkailukauden vilkastuessa. Egenland kannustaa matkailuun aina kulloistenkin ohjeistusten puitteissa. Tieto kunkin jakson sisällöstä ja esitysajankohdasta varmistuu myöhemmin, laitamme lisätietoja lähempänä.

Kohteista julkaistaan kevään ja kesän aikana myös syventäviä artikkeleita Egenlandin nettisivuilla yle.fi/egenland sekä kuvia ja videoita Instagram-tilillä. Päivitämme kohteet myös mukaan nettisivuiltamme löytyvälle kartalle kevään aikana.

4. kauden kohteet:

  1. Arktinen aikavaellus, Utsjoki
  2. Sámi Duodji -käsityöyhdistys, Inari ja Utsjoki
  3. Kaapin Jounin tila, Lemmenjoki
  4. Vienan reitti, Suomussalmi
  5. Korkokenkäkukkamekkosuohiihdon ämmänkilpailut, Pudasjärvi
  6. Ärjänsaari, Oulujärvi
  7. Eino Leino -risteily ja höyrylaiva Kouta, Kajaani
  8. Ellun huopa ja Elena Bondar, Nilsiä
  9. Olli Soini ja kulttuuritalot Vihreä talo, Ö-talo ja Keltainen talo, Riihimäki ja Janakkala
  10. Puun Sielu ja Natalia Podkolzina , Tohmajärvi
  11. Pertin Valinta, Helsinki
  12. Villa Mehu, Kirkkonummi
  13. Paljasjalkapolku, Korppoo
  14. Källskär, Kökar
  15. Tulliniemi ja surffikulttuuri, Hanko
  16. Finland Ice Marathon, Kuopio

Tietoa uudesta kaudesta saa jakaa esimerkiksi paikallislehdille ja muille tahoille, joiden kautta tieto tavoittaa mahdollisimman monia. Olemme kyllä lehdistöön itsekin yhteydessä. Meiltä on myös saatavissa valokuvia kuvauksista esimerkiksi lehtijuttuja varten, pyyntöjä voi lähettää tähän Egenlandin toimituksen meiliosoitteeseen. Toki meiltä saa kysellä myös lisätietoja, kerromme mielellämme lisää kuvauksista ja Egenlandista!

Kiitos vielä kerran ja kuulumisiin!

Kevättalvisin terveisin,

Egenlandin toimitus eli juontajat Hannamari ja Nicke, ohjaajat Tuula ja Jokke, toimittajat Eva ja Kaisa sekä tuottaja Hanna


Egenland  minne et ollut matkalla!
yle.fi/egenlandEgenland – dit du inte var på väg!svenska.yle.fi/egenland4. kausi keväällä 2021!4. säsong våren 2021!Kolmen kauden 26 tv-ohjelmaa Areenassaja yli 90 lyhyttä videota matkakohteista  AreenassaAlla tre säsonger och 26 tv-avsnitt på Arenan
Korta videor om över 90 resmål på Arenan
Yli sata yleisön antamaa vinkkiä kartalla!Över hundra publiktips på kartan!

Instagram:  @egenland  #egenland

Kaamoksesta päiväpuolelle

Polaariyö eli kaamos väistyi Utsjoella varsin tavalliseen tapaan tammikuun puolivälin jälkeen, teoreettisesti tarkemmin sanottuna 17.1.2021. Tosin Utsjoen kirkonkylän laaksossa lähitähtemme Aurinko sinkosi fotoniensa suorasuihkun silmiimme vasta noin viikon viiveellä pilveilevien säiden johdosta.

Tänään lauantaina 6.2. saamelaisten kansallispäivänä päivänpaiste oli mitä mainioin, joten lähtö lenkille Härkävaaraan tuntui enemmän kuin luontevalta. Tosin lumisateiden johdosta polku oli paikoin syvästi ummessa ja uppurointi polvia myöten teki lenkistä kohtuullisen työteliään, siksi myös voimaannuttavan. Tunturivaelluksen hiljaisuus miltä rauhoittavaa, kunnes etäisempien rinteiden moottorikelkkojen riento palautti ajatukset tunturikansan siirtymisestä porosta peltipailakkaan, motorisoituun moderniin. Ei silti etteikö tässäkin ollut jotain hyvää: yksi kelkka oli porhaltanut Härkävaaran tulistelupaikan kautta, joten taipaleen teko helpottui noilla jäljillä.

Viime syyskesällä Arktisen aikavaelluksen hankerahoituksen turvin tuo Härkävaaran tulistelupaikka sai uudet puitteensa, jotka tosin olivat nyt valkoisen, puhtaan lumen kätkössä. Niinpä nuotion teko jäi tällä kertaa vain ajatusten tasolle. Mutta tulihan kuitenkin tehdyksi polku-uraa Härkävaaraan ja tarkistetuksi, että aurinkokunnan syntyä kuvaavat taulut olivat edelleen hyvässä tallessa puuvaraston sisällä. Miksi ne sitten ovat nyt siellä eivätkä Seitikkovaaran telineissä johtuu viime marraskuun rajusta myrskystä, joka oli kaataa koko taulukaksikon ja repiä itse taulut palasiksi. Onneksi ehdimme pelastaa ne käymällä vaimoni Leenan kanssa päin myrskyä irrottamassa taulut telineestään ja kuskaamalla ne pulkkakyydillä ja kävellen Härkävaaran tulistelupaikan suojiin.

Kesän tullen etsimme tauluille hiukan rauhallisemman paikan ja pystytämme aurinkokunnan uudelleen Arktisen aikavaelluksen taipaleelle. Tämä maailmankaikkeuden luomisen työ ei sitten ihan viikossa valmistunutkaan, kuten ikivanha tarina kertoilee toisen luomisen työn ajanjaksosta, mutta tarinathan ovat tarinoita.




ISO HIRVI STUORRA SARVÁ

Ilmeistä kuitenkin on, että Sarvá eli Hirvi on eri puolilla Lappia tarkoittanut eri tähtikuvioita, jopa pelkästään Otavaa tai vain Kassiopejaa. Johan Turilla Sarvá on laaja tähtikuvio sisältäen mm. Kassiopejan, Perseuksen sekä osia Ajomiehestä, Härästä ja Kaksosista on Turin kotiseudulla Kautokeinossa liitetty Isoon Hirveen, Seulasetkin on luettu mukaan (Sarvá galpa). Kokoamalla yhteen Pohjois-Lapin asukkaiden käsityksiä Isosta Hirvestä voidaan päätyä yllä esitetyn kaltaiseen kuvioon.

Tähtien nimistöön liittyvät myytit ovat olleet entisten saamelaisten keskuudessa suosittua astraalimytologiaa. Tämä mytologia on näkynyt myös saamelaisten noitarumpujen kalvoissa, joista Roomaan päätynyt Västerbottenin rumpu (”Rooman rumpu”) lienee kuuluisin.  Sen kalvolla esitetty ”taivaallinen metsästysdraama” kuvaa hirvi-, karhu- ja metsästäjähahmoja sijoitettuina rummun taivassegmenttiin. Tästä on kuva Kalevalaseuran vuosikirjan 51 – 1971 kannessa.  Hirvimyyteille löytyy vastineita niin siperialaisten kansojen perinteestä kuin kalevalaisesta epiikastakin. Ostjakkien ja vogulien myyteissä taivaallinen hirvi näyttäytyy Otavana.

Rooman rumpu

Brita Turusen maalaus Isosta Hirvestä

Seulaset, Plejadit, Nieida käreg

Kuva: Nieida käreg, Brita Turunen

Andaras Kitti – Tenon tähtitietäjä

Andaras Kitti (19.2.1844-17.3.1926) Utsjoen Outakoskelta oli yksi keskeisimmistä Samuli Paulaharjun kansantieteellisen tutkimuksen asiantuntijalähteistä saamelaisalueella. Kitti antoi tutkimuksille pohjaa saamelaisen tähtitaivaan selvittelyissä. Tähtien tarkkailulla oli ennen ja Kitinkin aikoina huomattava käytännön merkitys paitsi meteorologisen ja muun ennustamisen kannalta erityisesti ajan määrittämisessä: tähtitaivas oli kaamoksen ja pimeiden öiden kello.

Näin Andaras kertoili Samuli Paulaharjulle: ”Nieida käreg (Seulaset, Plejadit)… niistä katsotaan aikaa, ne on melkein laella puoliyön aikaan. Aamuyöstä ne laskeutuu maan rajalle. Oaggug (Aaronin sauva) ja Jakta (todennäköisesti Kallanpojat) ovat niinkuin punnitsemislaitteita, jotka punnitsevat taivaan menoa ja avaruutta, jota enemmän yö kuluu, sitä enemmän alkaa painaa vaakaa ja se kallistuu toiselle puolelle. Jaktan tähet pysyvät pystyssä, ja Oaggug kallistuu. Ne ilmaa punnitsevat. Kun tulee pimeämmäksi, niin ilma tulee raskaammaksi.”

Selonteossaan Andaras Kitti tulee samalla nimittäneeksi Plejadit nimellä Nieida käreg (ilmeisesti kirjoitusasu on tuon ajan ortografian mukaista) eli Neitokäräjät. Tämä kansainvälisesti hyvin tunnettu avoin tähtijoukko on saanut paljon erilaisia nimiä ja kansanperinteen tulkintoja, joten Kitin kertoma nimi ja tähtien tulkinta on yksi, mutta samalla keskeinen tähtitaivaan kohteen saamelaisnimike ja tulkinta, joka rikastuttaa saamelaisen tähtitaivaan perinnetietoutta. ”Nieida käreg” on nyttemmin nähtävillä taiteilija Brita Turusen maalauksellisena saamelaistulkintana Utsjoen Aligas-talossa.

Kitti kuvaili saamelaisten ajanmääritystä Paulaharjulle tarkemmin seuraavasti: ”Reiggig on kaksi isoa tähteä etäämpänä toisistaan, melkein keskellä taivasta, kun tähet illalla rupeavat näkymään. Ne kulkevat perätysten, kun ne tulevat puolipäivän piirin kohalle tasan kohakkain, niin koite alkaa. Ne on niinkuin viisarit. Illan kuluessa ne kääntyvät enemmän länteen päin.”

Voidaan perustellusti sanoa, että saamelaisten tähtitaivas oli asiantuntijoilleen kaamoksen ja yön kellojärjestelmä. Se muodostui toki useammasta tekijästä kuin vain Seulasista (Nieida käreg), kuten aiemmin jo havaittiin. Osa tähdistä mittasi aikaa ylimalkaisesti ja osa tarkemmin tiettyinä yön hetkinä. Kitin tapainen taitava perinteen tuntija saattoi todella lukea tähtitaivasta kuin kellon osoittimia. Mutta Seulasten on kerrottu ennustavan erityisesti  ihmisen eliniän; kun syksyllä näkee ne ensi kerran, voi niistä päätellä seuraavaa: 20 vuotta on perusikä ja niihin lisätään 10 vuotta jokaista selvästi näkyvää plejadia kohden.

Fakta: Nieida käreg, Seulaset, Plejadit, M45, on tähtitaivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja, joka sijaitsee Härän tähdistössä. Tähtijoukko on syntynyt noin 100 miljoonaa vuotta sitten, ja joukon syntyajankohta sijaitsee Arktisen aikavelluksen kohdassa 100 m nykyaikaa kuvaavasta lähtökohdasta.
————————————————————————————————————————————————
Ándaras Gihtte – Deanu nástedieđaalmmái; Nieida käregÁndaras Gihtte (19.2.1844-17.3.1926) Ohcejoga vuovdaguoikkas lei Samuli Paulaharju okta eanemus guovddáš etnográfalaš dutkamuša áššedovdilahtuin Sámis. Gihtte eandalii attii vuođu dutkamuššii sápmelaš nástealmmi čielggademiide. Násttiid čuovvumiin lei ovdal ja Gihtege áigge fuomášahtti geavatlaš mearkkašupmi ii dušše meteorologalaš ja eará einnosteami dáfus muhto eandalii áiggi meroštallamis: nástealbmi lei skábma ja sevdnjes ijaid tiibma.

Ná Ándaras muitalii Samuli Paulaharjui: ”Nieida käreg (Seulaset, Plejadit)… dain oaidná áiggi, dat leat measta alážis gaskaija áigge. Iđitija dat njidjet eatnama rádjái. Oaggug (Árona soabbi) ja Jakta (várra Gállá bártnit) leat dego vihkkenrusttega, mat vihkkejit almmi doaimma ja viiddisvuođa, mađi guhkkelii idja johtá, dađi eanet dat deaddigoahtá veavtta ja dat állana nuppe beallái. Jakta násttit bissot ceaggut, ja Oaggug állana. Dat vihkkejit áimmu. Go sevnnjoda de áibmu lossu.”

Čielggadusastis Ándaras Gihtte nammada seammás plejadiid namain Nieida Käreg (jáhkkimis čállinhápmi lea dan áiggi ortografiija mielde) nappo Nieidagearregat. Dát riikkaidgaskasaččat bures dovddus nástejoavku lea ožžon olu namaid ja etnografiija dulkomiid, nuba Gihte muitalan namma ja násttiid dulkon lea okta, muhto seammás guovddáš nástealmmi čuozáhaga sámenamahus ja dulkojupmi, mii riggudahttá sámi nástealmmi árbedieđu. “Nieida käreg” lea dál oaidninláhkái dáiddár Brita Turunen málema sámedulkojupmin Ohcejoga Áilegas-dálus.

Gihtte govvidii sápmelaš áigemeroštallama Paulaharjui dárkileappot čuovvovaš lági mielde: “Reiggig leat guokte stuorra násti guhkkeleappos nubbi nuppis, measta guovdu almmi, go násttit oidnogohtet eahkedis. Dat johtet maŋŋálaga, go dat boahtiba gaskabeaivvi biire bokte justa buohtalaga, de guovssu álgá. Dat leat dego viissárat. Eahket mielde dat jorgaleaba eanet oarjjás.”

Sáhttit buriid ákkaiguin dadjat, ahte sápmelaččat nástealbmi lea áššedovdiid skábma ja ija diibmovuogádat. Dat šattai gal máŋgga earáge dahkki dihtii go dušše Seulasiin (Nieida käreg), dego árabut jo áicojuvvui. Oassi násttiin mihtidii áiggi sulalaččat ja oassi dárkileappot dihto ija muttuin. Gihte lágán čeahpes árbedieđu dovdan olmmoš sáhtii duođaide dulkot násteálmmi dego diimmu viissáriid. Muhto seulasiid leat beaggán einnostit eandalii olbmo eallinagi: go čakčat oaidná daid vuosttas geardde, sáhttá dain árvvoštallat čuovvovačča: 20 jagi lea vuođđoahki ja daidda lasihuvvo 10 jagi juohke čielgasit almmis oidnon plejadi mielde.

Utsjoki tapaninpäivänä 2020

Kuva: MarjaLeena Niiranen

Talven pakkasennätys on jälleen rikottu. Hieman ennen kello kuutta illalla Utsjoen Kevon mittausasemalla mitattiin 40,2 pakkasasteen lukemat.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi arvioi, että pakkanen kiristyy vielä illan aikana.

Ympäri Suomen on tänään vietetty tapaninpäivää verrattain kylmässä säässä. Maan eteläosissa pakkasta on ollut muutamia asteita, maan keskiosissa on ollut noin 10 asteen pakkanen ja Lapissa lukemat ovat vaihdelleet 15 pakkasasteesta aina 40 pakkasasteeseen.

Arktinen kaamosvaellus

Kuva: MarjaLeena Niiranen

Viimeiset lähitähtemme suorat valonsäteet katosivat Utsjoella eteläiseen horisonttiin marraskuun viikon 48 puolivälissä; näin aloitimme arktisen kaamosvaelluksemme kuluvana vuonna 2020. Hämärä aikavaelluksemme jatkuu ensi vuoden tammikuun kolmanteen sunnuntaihin, jolloin otaksumme näkevämme uudet Aurinkomme suorat valoviestit silmiemme iloksi ja mielemme ratoksi.

Itse Arktisen aikavaelluksen polku on alkuosaltaan valaistu teknisin keinoin koko polaariyön ajan osana Utsjoen kirkonkylän valaistua latua. Näin ollen saamme hiihdon hurman ohessa halutessamme nauttia kosmoksen historian tuoreimmasta osasta ladun tietotaulujen myötäTästä kokemuksesta ovat jo saaneet tuntumaa ne hiihtäjät, jotka ovat jo nyt uskaltautuneet ladulle, vaikka lumen määrä onkin vielä varsin vähäinen. 

Mutta suurehkolla todennäköisyydellä lumipeite vahvistuu pitkin alkuun päässyttä subarktista talveamme, jota ilmaston lämpeneminen on erityisesti tämän syyskauden koetellut viime vuoteen nähden erityisen voimallisesti ja pitkään. Niinpä uskallamme kutsua ihmisiä hiihtämään arktiseen polaariyöhön Arktiselle aikavaellukselle. Ladulla koronaviruskaan tuskin ketään tavoittaa.

Tällä erää voisi sanoa, että ”ensin joulu tulla jollottaa, ja eipä aikaakaan, kun kevät keikkuen tulevi…”