Galileosta Galileoon

Galileo Galilei (15. helmikuuta1564PisaFirenzen herttuakunta – 8. tammikuuta1642ArcetriToscanan suurherttuakunta)[1] oli italialainen tähtitieteilijäfilosofi ja fyysikko. Hänen merkittävimmät saavutuksensa liittyvät tieteellisen menetelmän kehitykseen aristoteelisesta nykyiseen muotoonsa. Häntä on kutsuttu tieteen, klassisen fysiikan ja tähtitieteen isäksi.” (Lainaus Wikipediasta)

Vuonna 1616 Galilei meni Roomaan puolustamaan näkemyksiään Maan kiertämisestä Auringon ympäri kirkon silloisille valtaapitäville. Mutta kardinaali Bellarmine toimittikin hänelle inkvisition käskyn, että hän ei saa puolustaa ajatusta Maan liikkumisesta Auringon ympäri. Vallallahan oli vuosituhantinen näkemys Maasta kaikkeuden keskuksena, joten Auringonkin kuului kuuliaisesti kiertää Maata muiden taivaankappaleiden tavoin. Erityisesti katolinen kirkko kantoi suurta huolta tästä uskontoonkin varsin sopivasti istuvasta näkemyksestä, joten Galileo Galilein saamaa tuomiota pidettiin pitkään varsin tarpeellisena. Vasta 1900-luvun loppupuolella katolinen kirkko vapautti Galileon kaikista inkvisition langettamista tuomioista myös hänen kirjallisuuttaan koskien.

Mutta nyt 400 vuotta myöhemmin vuonna 2016 Galileo astui uuteen rooliinsa satelliittipaikannusjärjestelmänä: ”Galileo on maailmanlaajuinen, Euroopan unionin (EU) johtama, ESA:n (Euroopan avaruusjärjestö) rakentama ja ainoa siviilihallinnassa oleva satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), joka koostuu toistaiseksi 23 operatiivisesta, maata kiertävästä satelliitista ja maassa sijaitsevista operointi- ja monitorointikeskuksista. Galileo-hankkeen ensimmäisen sukupolven satelliittien tavoitemäärä on 30. ” (lainaus Wikipediasta)

Vuonna 2021 tammikuussa rekisteröitiin runsaat 1,8 miljardia Galileo-paikannusta käyttävää järjestelmää. Niinpä Arktinen aikavaelluskin on mitannut polkunsa strategiset koordinaatit Galileota käyttäen.

ARKTISEN AIKAVELLUKSEN GALILEO-KOORDINAATIT

N:oTauluTaulun paikkaKoordinaatit NKoordinaatit E
12-taulu, polun aloituskoulu, valaistu polku69,895627,0117
21-tauluvalaistu polku69,895227,0111
31-tauluvalaistu polku69,895027,0111
4Andaras-taulutvalaistu polku69,894727,0115
51-tauluAnnakurran polku69,894027,0072
61-tauluAnnakurran polku69,894027,0024
72-tauluKalgulammen kota69,894426,9920
81-tauluJohtalanvaaran polku69,899126,9814
92-taulu, aurinkokunnan syntySeitikkovaara, polku69,878726,9666
102-taulu, galaksitkirkon parkkipaikan luona69,862127,0049
112-taulu, Big BangNammajärvet, kota69,826526,9225
12HärkävaaraTulistelupaikka69,860026,9523
13KahluupaikkaAlaseitikkojoki69,857726,9875
14Hautausmaaparkkipaikka69,858427,0055

Tarkoituksemme on kehittää verkkosivuillemme kattava sivusto tästä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmästä, mutta sitä odotellessamme tässä tällainen alkuviritelmä nähtäväksi. Juhani H-h

Teräshangilla Nammajärville

Huhtikuun päivien auringonpaiste ja yöpakkaset ovat tehneet tällekin vuodelle mahdollisuuden astella jalan pitkin lumista tunturipaljakkaa liki mielin määrin suuntaan jos toiseen ja paikkaan jos toiseenkin – jopa Nammajärvien kodalle saakka. Arktisen aikavaelluksen kosmisen historian alkupisteessä Aurinko maalailee maisemaa häkäisevään hohteeseen, joka näyttää houkuttelevan liikkeelle ihmisiä myös suksin ja ”peltipailakoin” – jäljistä päätellen runsaamminkin.

Nammajärvien kota

Universumimme syntyyn liittyvää kertomaa on kulkijan hyvä katsoa kodan läheisyyteen pystytetystä alkupossahdusta esittelevästä taulusta samalla, kun kodassa kahvipannu kuumenee retken riemuksi.



Egenland ja Arktinen aikavaellus

Hei Egenland-ystävä,Tässä ennakkotietoa Egenlandin 4. kaudesta. En tiedä kuinka innokkaasti siellä on odoteltu – me toimituksessa ainakin olemme todella innoissamme emmekä malta odottaa, että kaikki vihdoin pääsevät tutustumaan näihin mahtaviin kohteisiin!

Uuden kauden videot tulevat katsottaviksi Areenaan pääsiäisen alla 26.3. Lähetämme linkit videoihin julkaisun jälkeen. Tiedätte siis, mitä katsoa pääsiäisenä! 🙂

Poikkeuksena ja ennakkomaistiaisena jo aiemmin julkaistaan helmikuussa 2020 Kuopiossa kuvattu Finland Ice Marathon -tapahtuma. Sen video tulee katsottavaksi jo 26.2., tämän vuoden virtuaalitapahtuman alla. 

Tuon mainion talvitapahtuman jälkeen meidän oli tarkoitus jatkaa kuvauksia pitkin kevättä, mutta me kaikki tiedämme, kuinka kävi. Egenlandiin maailmantilanne vaikutti niin, että tuotantoon tuli puolen vuoden tauko. Mutta onneksi pääsimme kuitenkin kuvaamaan elo-syyskuussa. Nyt meillä on aivan fantastiset uudet kohteet ja ihmiset mukana. Lämmin kiitos siis vielä näin poikkeuksellisena aikana upeasti onnistuneesta yhteistyöstä!

Televisiojaksot tulevat ulos Teema&Fem-kanavalla 31.5. alkaen , sopivasti matkailukauden vilkastuessa. Egenland kannustaa matkailuun aina kulloistenkin ohjeistusten puitteissa. Tieto kunkin jakson sisällöstä ja esitysajankohdasta varmistuu myöhemmin, laitamme lisätietoja lähempänä.

Kohteista julkaistaan kevään ja kesän aikana myös syventäviä artikkeleita Egenlandin nettisivuilla yle.fi/egenland sekä kuvia ja videoita Instagram-tilillä. Päivitämme kohteet myös mukaan nettisivuiltamme löytyvälle kartalle kevään aikana.

4. kauden kohteet:

  1. Arktinen aikavaellus, Utsjoki
  2. Sámi Duodji -käsityöyhdistys, Inari ja Utsjoki
  3. Kaapin Jounin tila, Lemmenjoki
  4. Vienan reitti, Suomussalmi
  5. Korkokenkäkukkamekkosuohiihdon ämmänkilpailut, Pudasjärvi
  6. Ärjänsaari, Oulujärvi
  7. Eino Leino -risteily ja höyrylaiva Kouta, Kajaani
  8. Ellun huopa ja Elena Bondar, Nilsiä
  9. Olli Soini ja kulttuuritalot Vihreä talo, Ö-talo ja Keltainen talo, Riihimäki ja Janakkala
  10. Puun Sielu ja Natalia Podkolzina , Tohmajärvi
  11. Pertin Valinta, Helsinki
  12. Villa Mehu, Kirkkonummi
  13. Paljasjalkapolku, Korppoo
  14. Källskär, Kökar
  15. Tulliniemi ja surffikulttuuri, Hanko
  16. Finland Ice Marathon, Kuopio

Tietoa uudesta kaudesta saa jakaa esimerkiksi paikallislehdille ja muille tahoille, joiden kautta tieto tavoittaa mahdollisimman monia. Olemme kyllä lehdistöön itsekin yhteydessä. Meiltä on myös saatavissa valokuvia kuvauksista esimerkiksi lehtijuttuja varten, pyyntöjä voi lähettää tähän Egenlandin toimituksen meiliosoitteeseen. Toki meiltä saa kysellä myös lisätietoja, kerromme mielellämme lisää kuvauksista ja Egenlandista!

Kiitos vielä kerran ja kuulumisiin!

Kevättalvisin terveisin,

Egenlandin toimitus eli juontajat Hannamari ja Nicke, ohjaajat Tuula ja Jokke, toimittajat Eva ja Kaisa sekä tuottaja Hanna


Egenland  minne et ollut matkalla!
yle.fi/egenlandEgenland – dit du inte var på väg!svenska.yle.fi/egenland4. kausi keväällä 2021!4. säsong våren 2021!Kolmen kauden 26 tv-ohjelmaa Areenassaja yli 90 lyhyttä videota matkakohteista  AreenassaAlla tre säsonger och 26 tv-avsnitt på Arenan
Korta videor om över 90 resmål på Arenan
Yli sata yleisön antamaa vinkkiä kartalla!Över hundra publiktips på kartan!

Instagram:  @egenland  #egenland

Kaamoksesta päiväpuolelle

Polaariyö eli kaamos väistyi Utsjoella varsin tavalliseen tapaan tammikuun puolivälin jälkeen, teoreettisesti tarkemmin sanottuna 17.1.2021. Tosin Utsjoen kirkonkylän laaksossa lähitähtemme Aurinko sinkosi fotoniensa suorasuihkun silmiimme vasta noin viikon viiveellä pilveilevien säiden johdosta.

Tänään lauantaina 6.2. saamelaisten kansallispäivänä päivänpaiste oli mitä mainioin, joten lähtö lenkille Härkävaaraan tuntui enemmän kuin luontevalta. Tosin lumisateiden johdosta polku oli paikoin syvästi ummessa ja uppurointi polvia myöten teki lenkistä kohtuullisen työteliään, siksi myös voimaannuttavan. Tunturivaelluksen hiljaisuus miltä rauhoittavaa, kunnes etäisempien rinteiden moottorikelkkojen riento palautti ajatukset tunturikansan siirtymisestä porosta peltipailakkaan, motorisoituun moderniin. Ei silti etteikö tässäkin ollut jotain hyvää: yksi kelkka oli porhaltanut Härkävaaran tulistelupaikan kautta, joten taipaleen teko helpottui noilla jäljillä.

Viime syyskesällä Arktisen aikavaelluksen hankerahoituksen turvin tuo Härkävaaran tulistelupaikka sai uudet puitteensa, jotka tosin olivat nyt valkoisen, puhtaan lumen kätkössä. Niinpä nuotion teko jäi tällä kertaa vain ajatusten tasolle. Mutta tulihan kuitenkin tehdyksi polku-uraa Härkävaaraan ja tarkistetuksi, että aurinkokunnan syntyä kuvaavat taulut olivat edelleen hyvässä tallessa puuvaraston sisällä. Miksi ne sitten ovat nyt siellä eivätkä Seitikkovaaran telineissä johtuu viime marraskuun rajusta myrskystä, joka oli kaataa koko taulukaksikon ja repiä itse taulut palasiksi. Onneksi ehdimme pelastaa ne käymällä vaimoni Leenan kanssa päin myrskyä irrottamassa taulut telineestään ja kuskaamalla ne pulkkakyydillä ja kävellen Härkävaaran tulistelupaikan suojiin.

Kesän tullen etsimme tauluille hiukan rauhallisemman paikan ja pystytämme aurinkokunnan uudelleen Arktisen aikavaelluksen taipaleelle. Tämä maailmankaikkeuden luomisen työ ei sitten ihan viikossa valmistunutkaan, kuten ikivanha tarina kertoilee toisen luomisen työn ajanjaksosta, mutta tarinathan ovat tarinoita.




ISO HIRVI STUORRA SARVÁ

Ilmeistä kuitenkin on, että Sarvá eli Hirvi on eri puolilla Lappia tarkoittanut eri tähtikuvioita, jopa pelkästään Otavaa tai vain Kassiopejaa. Johan Turilla Sarvá on laaja tähtikuvio sisältäen mm. Kassiopejan, Perseuksen sekä osia Ajomiehestä, Härästä ja Kaksosista on Turin kotiseudulla Kautokeinossa liitetty Isoon Hirveen, Seulasetkin on luettu mukaan (Sarvá galpa). Kokoamalla yhteen Pohjois-Lapin asukkaiden käsityksiä Isosta Hirvestä voidaan päätyä yllä esitetyn kaltaiseen kuvioon.

Tähtien nimistöön liittyvät myytit ovat olleet entisten saamelaisten keskuudessa suosittua astraalimytologiaa. Tämä mytologia on näkynyt myös saamelaisten noitarumpujen kalvoissa, joista Roomaan päätynyt Västerbottenin rumpu (”Rooman rumpu”) lienee kuuluisin.  Sen kalvolla esitetty ”taivaallinen metsästysdraama” kuvaa hirvi-, karhu- ja metsästäjähahmoja sijoitettuina rummun taivassegmenttiin. Tästä on kuva Kalevalaseuran vuosikirjan 51 – 1971 kannessa.  Hirvimyyteille löytyy vastineita niin siperialaisten kansojen perinteestä kuin kalevalaisesta epiikastakin. Ostjakkien ja vogulien myyteissä taivaallinen hirvi näyttäytyy Otavana.

Rooman rumpu

Brita Turusen maalaus Isosta Hirvestä

Seulaset, Plejadit, Nieida käreg

Kuva: Nieida käreg, Brita Turunen

Andaras Kitti – Tenon tähtitietäjä

Andaras Kitti (19.2.1844-17.3.1926) Utsjoen Outakoskelta oli yksi keskeisimmistä Samuli Paulaharjun kansantieteellisen tutkimuksen asiantuntijalähteistä saamelaisalueella. Kitti antoi tutkimuksille pohjaa saamelaisen tähtitaivaan selvittelyissä. Tähtien tarkkailulla oli ennen ja Kitinkin aikoina huomattava käytännön merkitys paitsi meteorologisen ja muun ennustamisen kannalta erityisesti ajan määrittämisessä: tähtitaivas oli kaamoksen ja pimeiden öiden kello.

Näin Andaras kertoili Samuli Paulaharjulle: ”Nieida käreg (Seulaset, Plejadit)… niistä katsotaan aikaa, ne on melkein laella puoliyön aikaan. Aamuyöstä ne laskeutuu maan rajalle. Oaggug (Aaronin sauva) ja Jakta (todennäköisesti Kallanpojat) ovat niinkuin punnitsemislaitteita, jotka punnitsevat taivaan menoa ja avaruutta, jota enemmän yö kuluu, sitä enemmän alkaa painaa vaakaa ja se kallistuu toiselle puolelle. Jaktan tähet pysyvät pystyssä, ja Oaggug kallistuu. Ne ilmaa punnitsevat. Kun tulee pimeämmäksi, niin ilma tulee raskaammaksi.”

Selonteossaan Andaras Kitti tulee samalla nimittäneeksi Plejadit nimellä Nieida käreg (ilmeisesti kirjoitusasu on tuon ajan ortografian mukaista) eli Neitokäräjät. Tämä kansainvälisesti hyvin tunnettu avoin tähtijoukko on saanut paljon erilaisia nimiä ja kansanperinteen tulkintoja, joten Kitin kertoma nimi ja tähtien tulkinta on yksi, mutta samalla keskeinen tähtitaivaan kohteen saamelaisnimike ja tulkinta, joka rikastuttaa saamelaisen tähtitaivaan perinnetietoutta. ”Nieida käreg” on nyttemmin nähtävillä taiteilija Brita Turusen maalauksellisena saamelaistulkintana Utsjoen Aligas-talossa.

Kitti kuvaili saamelaisten ajanmääritystä Paulaharjulle tarkemmin seuraavasti: ”Reiggig on kaksi isoa tähteä etäämpänä toisistaan, melkein keskellä taivasta, kun tähet illalla rupeavat näkymään. Ne kulkevat perätysten, kun ne tulevat puolipäivän piirin kohalle tasan kohakkain, niin koite alkaa. Ne on niinkuin viisarit. Illan kuluessa ne kääntyvät enemmän länteen päin.”

Voidaan perustellusti sanoa, että saamelaisten tähtitaivas oli asiantuntijoilleen kaamoksen ja yön kellojärjestelmä. Se muodostui toki useammasta tekijästä kuin vain Seulasista (Nieida käreg), kuten aiemmin jo havaittiin. Osa tähdistä mittasi aikaa ylimalkaisesti ja osa tarkemmin tiettyinä yön hetkinä. Kitin tapainen taitava perinteen tuntija saattoi todella lukea tähtitaivasta kuin kellon osoittimia. Mutta Seulasten on kerrottu ennustavan erityisesti  ihmisen eliniän; kun syksyllä näkee ne ensi kerran, voi niistä päätellä seuraavaa: 20 vuotta on perusikä ja niihin lisätään 10 vuotta jokaista selvästi näkyvää plejadia kohden.

Fakta: Nieida käreg, Seulaset, Plejadit, M45, on tähtitaivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja, joka sijaitsee Härän tähdistössä. Tähtijoukko on syntynyt noin 100 miljoonaa vuotta sitten, ja joukon syntyajankohta sijaitsee Arktisen aikavelluksen kohdassa 100 m nykyaikaa kuvaavasta lähtökohdasta.
————————————————————————————————————————————————
Ándaras Gihtte – Deanu nástedieđaalmmái; Nieida käregÁndaras Gihtte (19.2.1844-17.3.1926) Ohcejoga vuovdaguoikkas lei Samuli Paulaharju okta eanemus guovddáš etnográfalaš dutkamuša áššedovdilahtuin Sámis. Gihtte eandalii attii vuođu dutkamuššii sápmelaš nástealmmi čielggademiide. Násttiid čuovvumiin lei ovdal ja Gihtege áigge fuomášahtti geavatlaš mearkkašupmi ii dušše meteorologalaš ja eará einnosteami dáfus muhto eandalii áiggi meroštallamis: nástealbmi lei skábma ja sevdnjes ijaid tiibma.

Ná Ándaras muitalii Samuli Paulaharjui: ”Nieida käreg (Seulaset, Plejadit)… dain oaidná áiggi, dat leat measta alážis gaskaija áigge. Iđitija dat njidjet eatnama rádjái. Oaggug (Árona soabbi) ja Jakta (várra Gállá bártnit) leat dego vihkkenrusttega, mat vihkkejit almmi doaimma ja viiddisvuođa, mađi guhkkelii idja johtá, dađi eanet dat deaddigoahtá veavtta ja dat állana nuppe beallái. Jakta násttit bissot ceaggut, ja Oaggug állana. Dat vihkkejit áimmu. Go sevnnjoda de áibmu lossu.”

Čielggadusastis Ándaras Gihtte nammada seammás plejadiid namain Nieida Käreg (jáhkkimis čállinhápmi lea dan áiggi ortografiija mielde) nappo Nieidagearregat. Dát riikkaidgaskasaččat bures dovddus nástejoavku lea ožžon olu namaid ja etnografiija dulkomiid, nuba Gihte muitalan namma ja násttiid dulkon lea okta, muhto seammás guovddáš nástealmmi čuozáhaga sámenamahus ja dulkojupmi, mii riggudahttá sámi nástealmmi árbedieđu. “Nieida käreg” lea dál oaidninláhkái dáiddár Brita Turunen málema sámedulkojupmin Ohcejoga Áilegas-dálus.

Gihtte govvidii sápmelaš áigemeroštallama Paulaharjui dárkileappot čuovvovaš lági mielde: “Reiggig leat guokte stuorra násti guhkkeleappos nubbi nuppis, measta guovdu almmi, go násttit oidnogohtet eahkedis. Dat johtet maŋŋálaga, go dat boahtiba gaskabeaivvi biire bokte justa buohtalaga, de guovssu álgá. Dat leat dego viissárat. Eahket mielde dat jorgaleaba eanet oarjjás.”

Sáhttit buriid ákkaiguin dadjat, ahte sápmelaččat nástealbmi lea áššedovdiid skábma ja ija diibmovuogádat. Dat šattai gal máŋgga earáge dahkki dihtii go dušše Seulasiin (Nieida käreg), dego árabut jo áicojuvvui. Oassi násttiin mihtidii áiggi sulalaččat ja oassi dárkileappot dihto ija muttuin. Gihte lágán čeahpes árbedieđu dovdan olmmoš sáhtii duođaide dulkot násteálmmi dego diimmu viissáriid. Muhto seulasiid leat beaggán einnostit eandalii olbmo eallinagi: go čakčat oaidná daid vuosttas geardde, sáhttá dain árvvoštallat čuovvovačča: 20 jagi lea vuođđoahki ja daidda lasihuvvo 10 jagi juohke čielgasit almmis oidnon plejadi mielde.

Utsjoki tapaninpäivänä 2020

Kuva: MarjaLeena Niiranen

Talven pakkasennätys on jälleen rikottu. Hieman ennen kello kuutta illalla Utsjoen Kevon mittausasemalla mitattiin 40,2 pakkasasteen lukemat.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi arvioi, että pakkanen kiristyy vielä illan aikana.

Ympäri Suomen on tänään vietetty tapaninpäivää verrattain kylmässä säässä. Maan eteläosissa pakkasta on ollut muutamia asteita, maan keskiosissa on ollut noin 10 asteen pakkanen ja Lapissa lukemat ovat vaihdelleet 15 pakkasasteesta aina 40 pakkasasteeseen.

Arktinen kaamosvaellus

Kuva: MarjaLeena Niiranen

Viimeiset lähitähtemme suorat valonsäteet katosivat Utsjoella eteläiseen horisonttiin marraskuun viikon 48 puolivälissä; näin aloitimme arktisen kaamosvaelluksemme kuluvana vuonna 2020. Hämärä aikavaelluksemme jatkuu ensi vuoden tammikuun kolmanteen sunnuntaihin, jolloin otaksumme näkevämme uudet Aurinkomme suorat valoviestit silmiemme iloksi ja mielemme ratoksi.

Itse Arktisen aikavaelluksen polku on alkuosaltaan valaistu teknisin keinoin koko polaariyön ajan osana Utsjoen kirkonkylän valaistua latua. Näin ollen saamme hiihdon hurman ohessa halutessamme nauttia kosmoksen historian tuoreimmasta osasta ladun tietotaulujen myötäTästä kokemuksesta ovat jo saaneet tuntumaa ne hiihtäjät, jotka ovat jo nyt uskaltautuneet ladulle, vaikka lumen määrä onkin vielä varsin vähäinen. 

Mutta suurehkolla todennäköisyydellä lumipeite vahvistuu pitkin alkuun päässyttä subarktista talveamme, jota ilmaston lämpeneminen on erityisesti tämän syyskauden koetellut viime vuoteen nähden erityisen voimallisesti ja pitkään. Niinpä uskallamme kutsua ihmisiä hiihtämään arktiseen polaariyöhön Arktiselle aikavaellukselle. Ladulla koronaviruskaan tuskin ketään tavoittaa.

Tällä erää voisi sanoa, että ”ensin joulu tulla jollottaa, ja eipä aikaakaan, kun kevät keikkuen tulevi…”