Arktinen aikavaellus revontulten läpi tähtiin ja mustiin aukkoihin

Näinä kevättalven kehittymisen aikoina kannattaa katsoa taivaalle. Aurinko, tuo lähin tähtemme puskee yhä voimallisemmin aurinkotuultaan kohden planeettojaan, mikä näkyy Maa-planeetan ilmakehän ylimmissä kerroksissa revontulten kasvavina myrskyinäkin. Toisaalta naapuriplaneettamme Venus ja Mars sekä planeettojemme jättiläinen Jupiter kuineen luovat omalla tavallaan valokuvauksellisia näkymiä Linnunratamme tähdistöjen joukkoon.

Naapurigalaksimme Andromedan näkyvä 2,5 miljoonan vuoden ikäinen valo kertoo omalla tavallaan havaittavan kosmoksemme mahtavuutta vaikka sitä on jo omassakin Galaksissamme liki mittaamattomasti miljardeine tähtineen ja eksoplaneettoineen.

Uusin ja vielä varsin outo valokuvauksellinen kohde  löytyy Linnunratamme ytimestä, Jousimiehen (Sagittarius) tähdistön suunnasta nimeltään Sagittarius A* . Tämä erittäin massiivinen,  miljoonien aurinkojen massainen radiosäteilijä on kiehtonut tähtien tutkijoita jo pitkään.   Mutta sen valokuvaaminen on ollut hyvin haastavaa, koska tämä osittain tähden kaltainen  olio on vetovoimallaan ympäröinyt itsensä tiheän tähtimeren ja pölynkin keskelle. Niinpä näkyvä valo ei pääse tuon tihentymän lävitse, mutta radioaaltojen mittainen sähkömagneettinen viestintuoja kylläkin. Viime vuoden elokuussa (12.8.2022) julkaistiin kohteesta ensimmäinen ja erikoinen valokuva, joka kertoo tämän hurjan kohteen olevan supermassiivinen musta aukko. Etäisyyttä välillämme on onneksi runsaat kaksi ja puolituhatta valovuotta eli valokuvassa oleva säteily on samalla runsaat kaksi ja puolituhatta vuotta vanhaa historian kertomaa. Kuvaan vangittu säteily lähti liikkeelle satoja vuosia ennen nykyisin käytössämme olevaa ajanlaskua, aikana jolloin muun muassa Homeroksen Odysseia, maailmankirjallisuuden ehkä tunnetuin teos näki päivänvalonsa.

Otsikossa mainittu ”Arktinen aikavaellus” on maailmankaikkeutemme kokonaishistoriaa kuvaava tunturipolku Utsjoen taajaman vaaramaisemassa (Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien ) , osin Paistunturin paliskunnan maastossa. Kahdeksantoista opastaulua kertoo jylhän kauniissa ympäristössä noin neljäntoista kilometrin matkalla siitä, miten universumimme arvellaan syntyneen ja kehittyneen tähän päivään mennessä. Osin tämän innoittamana paikallinen tähtiyhdistys Ohcejoga Utsjoen Ursa yhdessä valtakunnallisen Ursan kanssa järjestää maaliskuun aikana tähtipäivät ( Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Tähtipäivät 2023 ) , missä kertoillaan tarkemmin tuosta kosmisesta hirviöstämmekin Sgr A* .

Aurinko pimenee Suomessa 25.10.2022

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/aurinko-pimentyy-suomessa-ensi-viikolla.html

Tiistaina 25.10. tapahtuva auringonpimennys näkyy Suomessa suurimpana idässä ja pohjoisessa. Utsjoella Auringon halkaisijasta peittyy parhaimmillaan 69 prosenttia ja Maarianhaminassa 59 prosenttia.

Pimennyksen kulkua voi kuitenkin seurata koko maasta, jos pilvet pysyvät poissa.

Tapahtuma kestää pari tuntia ja syvimmillään pimennys on tiistaina noin kello 13.20. Syvimmän hetken tarkka aika riippuu havaintopaikasta. Paikkakuntakohtaiset ajat löytyvät Ursan tiedotteen lopusta.

HOPE & JOY & A BIT OF HUMOUR TOIVOA JA ILOA JA HIUKAN HUUMORIAKIN

HOPE & JOY & A BIT OF HUMOUR
TOIVOA JA ILOA JA HIUKAN HUUMORIAKIN

KONSERTTI

17.9.2022 KLO 19

Utsjoen seurakuntatalo

Utsjoen seurakuntatalossa juhlistetaan Arktisen aikavaelluksen rakentamishankkeen valmistumista konsertilla, missä Lapin kamarimusiikkijuhlien soittajat Cecilia Zilliacus (viulu), Harri Mäki (klarinetti), Henri Sigfridsson (piano) ja Janne Rättyä (harmonikka) luovat musiikkikappaleillaan meille toivoa, iloa ja hiukan huumoriakin (Hope & Joy and a bit of Humour).

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja Utsjoen Kylätalo tarjoaa samalla kahvitusta omakustanteisesti.

Tervetuloa, Bures Boahtin!

Ohcejoga Utsjoen Ursa ry ja Utsjoen seurakunta
Pohjoisen Lapin Leader/ELY

GALILEO-paikannussatelliitit



ffile:///D:/Galileo-paikannus/Galileo_opaste_594_841_korj.pdf

-satelliittipaikannus |
-satellihttasajádatdiehtu

Satelliittipaikannus on huoltovarmuuden kannalta kriittinen teknologia, jonka
tuotannossa Euroopassa halutaan olla omavaraisia. Galileo on EU:n omistamana ainoa
siviiliviranomaisten hallinnoima satelliittipaikannusjärjestelmä. Sen rahoitus tulee
EU:n avaruustoiminnan budjetista ja sen käytöstä päättävät kaikki jäsenmaat yhteisesti.

Satellihttasajádatdiehtu lea fuolahussihkkarvuođa dáfus kritihkalaš teknologiija,
man buvttadeamis Eurohpás háliidit leat iešbirgejeaddjit. Galileo lea Eu:a oamastan
áidna siviilavirgeoapmahaččaid hálddašan satellihttasajádatdiehtovuogádat. Dan
ruhtadeapmi boahtá EU:a gomuvuođa doaimma bušeahtas ja dan geavaheamis
mearridit buohkat lahttoriikkat oktasaččat.


Arktisen aikavaelluksen esite 1

Ohcejoga Utsjoen Ursa ry
Arktinen aikavaellus

Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien

Ylä-Lappiin Utsjoelle on rakentunut tunturimaastoon kosminen 14 km:n mittainen aikajanapolku, minkä varrelle on pystytetty 18 infotaulua. Polku vastaa kosmoksemme kehityshistoriaa 13,8 miljardin vuoden ajalta. Näin ollen yksi kilometri vastaa yhtä miljardia vuotta kosmista aikaa ja yksi metri miljoonaa vuotta eli Maan kierrosta Auringon ympäri. Ihmisen keskimääräinen ikä on alle sata vuotta, joten yksilön mitta on alle kymmenes osan millimetristä (runsaan hiuksen puolikkaan paksuus).

Karttakuva polusta

Kuvaan on merkitty ympyrät osoittamaan infotaulujen alueet

 Taulujen pääotsikot ovat:

  1. Taulukehikko: (kasoistaulu) Ihmiset – Olbmot – Humans
  2. Taulukehikko: Nisäkkäiden ja kukkivien kasvien kausi.
  3. Taulukehikko: Matelijoiden aika, Pangea hajoaa ja dinosaurukset (suurimmat) tuhoutuvat
  4. Taulukehikko: Esinisäkkäiden aika, ”Suuri kuolema”, kivihiilen muodostuminen
  5. Taulukehikko: Eläinten aikakausi, putkilokasvit ilmestyvät, Skandien (Kölivuorten) synty
  6. Taulukehikko: (kaksoistaulu) Monisoluiset eliöt, ensimmäiset eläimet, Lumipallomaa, Laattojen liikkeet, Supermantereet
  7. Taulukehikko: Happivallankumous, vanha vakaa kallioperämme syntyy
  8. Taulukehikko: (kaksoistaulu) Aurinkokunnan muodostuminen, Maa ja Kuu syntyvät, kaasukehä ja meri, varhaisin elämä
  9. Taulukehikko: (kaksoistaulu) Galaksi eli Linnunrata, galaksien ryhmittymät, alkuaineiden synty ja kehitys
  10. Taulukehikko: (kaksoistaulu) Alkuräjähdys eli Big Bang, leimahduksen jälkeen pimeni, aineen synty, tähtien synty, kvasaarit

Alueen kansatieteellistä osuutta kuvaavat seuraavat taulut:

  1.             Taulu: Plejadit eli Seulaset eli Nieida käreg (Neitokäräjät saameksi, vanha ortografia).
  2. Taulu: Iso Hirvi eli Stuorra Sarvá
  3. Taulu: Aurinko ja revontulet, Beaivvás ja guovssahasat

Miksi polkua kuljetaan ”ajan juoksua” vastaan johtuu pääasiassa siitä, että katsoessamme tähtitaivaalle näemme valon nopeuden rajallisuuden (n. 300 000 km/s) johdosta aina menneisyyteen, kosmiseen historiaan. Mitä kauemmas avaruuteen pystymme kurkkaamaan, sen vanhempaan menneisyyteen katsomme. Näin ollen voidaan sanoa, että avaruusnäkymät ovat kaikki enemmän tai vähemmän menneisyyttä, joka vaikuttaa silmissämme nykyisyydeltä.

Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia nähdä kaukaisen kosmoksen nykytilaa erityisesti tuon sähkömagneettisen värähdysliikkeen rajallisen nopeuden tähden. Esimerkiksi Kuun heijastama valokin on silmiimme tullessa runsaan sekunnin ”ikäistä”, ja itse auringonvalo runsaat 8 minuuttia ”vanhaa”. On siis luontevaa kulkea kosmista aikajanaa myöten aina kohden sen kosmista historiaa.

Mihin tarpeeseen polun on määrä vastata, se toki riippuu polkua taivaltavan ihmisen itsensä toiveista ja halusta. Mutta polkua voivat käyttää koulut opetuksensa monipuolistamiseksi, syventämiseksi ja elävöittämiseksi, eikä vain tiedon vaan myös liikunnan tarpeet huomioiden.

Polku on toisaalta avoin kaikille kulkijoille, joten matkailukin voi sitä hyödyntää – vastuullisen matkailun nimissä luonnollisesti. Kuka tahansa voi käydä polulla reippailemassa ja rentouttamassa itseään liikunnan ja kosmisen tietoympäristön avulla. Kunhan jokainen vain muistaa, että luontoa ei sovi häiritä eikä sotkea.

Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien


 Ohcejoga Utsjoen Ursa ry


s-posti: juhani.harjunharja@pp.inet.fi
                

                 

          

Avaruussään uhkiin varautuminen

https://www.varmuudenvuoksi.fi/aihe/logistiikka/554/avaruussaan_uhkiin_varaudutaan_yhteishankkeella

Voimakkaat maahan vaikuttavat aurinkomyrskyt ovat erittäin harvinaisia. Jos sellainen kuitenkin osuisi tänne, sillä voisi olla vaikutuksia moniin suomalaisellekin yhteiskunnalle elintärkeisiin toimintoihin. Jotta avaruussään uhkiin osattaisiin varautua kunnolla, on tiedettävä, mitä ne tarkalleen ovat. Sen selvittämiseksi käynnistettiin Avaruusmyrskyt, niiden vaikutukset ja varautuminen -yhteisprojekti osana Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelmaa.